Uskontoviiniä

Olen sittemmin lukenut kristittyjä raittiuskirjoituksia, joissa selitetään, että koko
juttu on käännösvirhettä ja kyseessä olikin rypälemehu. Tuoremehuahan ne kaksin
käsin siellä häissä vetivät, niinpä tietysti!

Paljon Kaanaata pahempi uskonnollinen viiniongelma liittyy ehtoolliseen. Mitä tapahtuu viinille?
Muuttuuko se kirjaimellisesti Kristuksen vereksi, kuten katolinen transsubstantiaatio-oppi esittää,
vaiko vain symbolisesti tai peräti pretertranssubstantionaalisesti?

Kyseessä ei ole mikään ihan pikkujuttu: ehtoollisviinin ja -veren edestä on sodittu ja vuodatettu runsaasti verta.

Uskonnollinen viini hyppäsi taas kerran silmiini Alkon tuoreesta esitteestä, joka ensimmäisellä sivullaan ylpeänä julisti, että monopolimme valikoimaan on nyt
lisätty monta uutta biodynaamista viiniä. Ne on kasvatettu ottaen huolella vaarin ”auringon, kuun ja planeettojen” liikkeistä taivaalla.

No, epäilemättä Auringon asema kannattaakin huomioida viljelypuuhissa. Jos se on keskipäivällä kovin matalalla etelässä, pellolla on luultavasti liikaa lunta kyntötöihin. Ja korkealla loistava Kuu on vinkki siitä, että kannattaa ottaa taskulamppu mukaan rypäleitten poimimisreissulle. Loppu onkin sitten puhdasta uskontoa, tähdistä ennustamista ja horoskooppiviljelyä, joka vielä kaiken lisäksi saa Suomessakin valtiontukea luomuviljelyn kummallisena sivukasvannaisena.

Taikausko ei kuole; se vain saa yhä uusia ilmenemismuotoja. Kun paikallisen noidan siunaamat amuletit menettivät tehonsa, siirryimme sujuvasti magneettirannekkeisiin ja Power Balance -pantoihin. Ja kukapa enää tosissaan tähdistä ennustamiseen uskoisi, mutta Rudolf Steinerin antroposofiseen uskonlahkoon perustuva biodynaaminen viljely on tietysti jotain ihan muuta – uuden ajan henkistynyttä tieteellisyyttä ja yhteyttä elämäämme hallitseviin suuriin kosmisiin sykleihin. Onhan meillä steinerkoulutkin, miksi ei sitten steinerviinejä.

Jopa luotettavan vuotuisen Viinistä viiniin -kirjan tekijä Juha Berglund on hurahtanut biodynamiikkaan omalla viinitilallaan. ”Kuun vaikutuksia ei voi siellä olla huomaamatta, kun Garonnen pinta nousee ja laskee vuoroveden mukana. Miksei se sitten vaikuttaisi kasvien sisällä liikkuviin nesteisiin?” Ota yhteyttä, Juha, niin kerron, miksi ei. Keskiaika meni jo.

Biodynaaminen viljely, kuten luomu yleensäkin, vaatii enemmän työtä, ja sadot ovat pienempiä. Kaikki luomu on siksi jo lähtökohtaisesti huonommassa asemassa hinta-laatusuhteeltaan. Mutta entä se maku, tuo viimeinen kriteeri?

Biodynaamiset viinit, tai luomuviinit yleensäkään, eivät ole suuremmin jylläilleet sokkotesteissä tavallisiin viineihin verrattuna. Jotkut ovat erinomaisia, jotkut ”aivan kammottavia” ammattilaisten Aromi-lehteä siteeratakseni, ja laatu vaihtelee paljon. Minkäs sille mahtaa, kun planeettojen aspektit vaihtuvat taivaalla tuhkatiheään. Mutta luja usko siirtää vuoria ja makunystyröitä.

Mistä biodynaamisten viinien ryntäys Alkoon?
Mahtaakohan kyseessä olla Etiketti-lehdessä mainostetun Alkon eettisen ohjelman ja vastuullisen ostamisen edistäminen? Saammeko seuraavaksi nautittavaksemme voodoo-menoin poimittuja rypäleitä? Tai voisiko Alko peräti värvätä emerituspaavin siunaamaan joitain aivan erityisen eettisesti valittuja pulloeriä?